Helsingin Sanomissa joulukuussa 2017 julkaistussa uutisessa (https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005485323.html) pohditaan, onko äitiyspakkauksen nimi sopiva tuotteelle. Joidenkin mielestä nimi syrjii isiä, koska vanhemmuus kuuluu yhtä lailla heille kuin äideillekin. Vaikka tasa-arvosta on ollut paljon puhetta lähiaikoina, se alkaa menemään jo liian pitkälle. Mielestäni on aivan käsittämätöntä, että tällaisesta asiasta täytyy ylipäätään keskustella. Kuinka moni isä oikeasti kokee tämän asian näin negatiivisena? Itse en ole kuullut kenenkään miehen koskaan edes puhuvan aiheesta. On hyvä ja hieno asia, että miesten vanhemmuutta pyritään tukemaan ja kannustamaan, mutta siihen löytyy varmasti paljon parempia keinoja kuin äitiyspakkauksen nimen muuttaminen.
Kun tasa-arvoon on alettu kiinnittää enemmän huomiota, tuntuu siltä, että ihmiset yrittävät keksiä erilaisia asioita, jotka eivät ole tarpeeksi tasa-arvoisia. Tähän kastiin kuuluvat äitiyspakkauksen nimen muuttamisen lisäksi esimerkiksi ammattien taikka liikennemerkeissä esiintyvien ihmisten muokkaaminen sukupuolineutraaleiksi. Kaikki edellä mainitut asiat ovat olleet täysin hyväksyttyjä monia vuosia, mutta yhtäkkiä ne koetaan erittäin epätasa-arvoisina ja jopa kammottavina asioina, joihin täytyy puuttua. Mitä hyötyä näistä muutoksista sitten loppujen lopuksi edes olisi? Vanhemmuuspakkaus, lentoavustaja sekä paloturvahenkilö hoitaisivat joka tapauksessa täysin samat asiat kuin edeltäjänsä. Miten nimien muokkaaminen vaikuttaa tasa-arvoon millään lailla? Nimien muutokset keräisivät myös varmasti valtavan määrän kritiikkiä, mikä herättäisi lisää negatiivista sanomaa tasa-arvosta.
Tasa-arvoa koskevien muutosten ja uudistuksien tulisi mielestäni olla käytännöllisiä ja niillä pitäisi oikeasti olla vaikutusta yhteiskunnassa. Esimerkiksi tasa-arvoisella avioliittolailla (siihen kantaa ottamatta) on ollut seurauksia ihmisten tekemisiin. Voisi siis sanoa, että tasa-arvon täydellisyyttä havittelevien kukkahattutätien ja -setien on siirryttävä sanoista tekoihin – kirjaimellisesti.
]]>
Mielestäni äitiyspakkaus on loistava tuki lapsen saaville vanhemmille. Pakkaus antaa myös vanhemmille rohkeutta hankkia lapsia, kun kaikkia tarvikkeita ei tarvitse kustantaa itse, vaan saa valtiolta tärkeää tukea.
En usko, että äitiyspakkauksen nimen vaihtaminen aiheuttaisi hirveänä mitään positiivista. Ehkä enemmänkin närkästystä, kun hyvän brändituotteen selkeä nimi muutetaan. Saattaisihan se hieman innostaa miehiäkin lasten hoitoon, kun ei enää ajatella, että se on vain äidin hommaa. Artikkelista ei kuitenkaan ilmennyt, että nykyinen nimi olisi aiheuttanut katkeruutta tai valituksia miesten puolelta. Jos pakkauksen nimeä päädytään muuttamaan, nimi voisi liittyä vanhemmuuteen.
Minusta on hieno asia, että Suomessa lapsikuolleisuus on maailman alhaisinta. On hyvä, että kannusteena neuvolassa käymiseen on äitiyspakkaus tai rahallinen avustus, sillä neuvolassa käyminen on hyvin tärkeää kasvavan vauvan hyvinvoinnin kannalta.
Minunkin mielestäni miesten vanhemmuutta olisi hyvä tukea, sillä äidit tarvitsevat apua kasvatukseen ja lapset miehekästä hyvää esimerkkiä. Artikkelissa mainitut keinot miesten vanhemmuuden tukemiseksi ovat oikein hyviä, ne pitäisi vain vielä ottaa käyttöön.
Linkki uutiseen: https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005485323.html
Ylen 19.12.2017 julkaisemassa uutisessa, "Nyt se on varmaa: Nelosolut ja limuviinat tulevat kauppoihin – Eduskunta hyväksyi alkoholilain uudistuksen", käsitellään alkoholilain uudistumista ja alkoholiveron korotusta. Mielestäni on huono, että 5,5-prosenttiset alkoholijuomat tulevat kauppoihin. Joku voi esimerkiksi välittää alaikäiselle vahvempia juomia, koska niitä on niin helppo saada. Nuorien alkoholinkäyttö on huolestuttavaa, koska se vaikuttaa tulevaisuudessa terveyteen ja sitä kautta työkykyyn. Suomalainen yhteiskunta tarvitsee veronmaksajia taatakseen palveluja kansalaisilleen tulevaisuudessakin.
Lisäksi Suomessa alkoholikulttuuri ei ole sivistynyttä, vaan enemmänkin alkoholia juodaan tullakseen humalaan. Alkoholi aiheuttaa yhteiskunnalle paljon terveydenhuoltokuluja, koska humalassa ihminen voi esimerkiksi satuttaa itsensä, itseään tai muita. Alkoholi saa aikaan myös yhteiskunnassa mielenterveysongelmien kasvua. Alkoholiongelma aiheuttaa työttömyyttä, jolloin yhteiskunta menettää verovaroja ja joutuu maksamaan työttömälle tukia. Korvaako alkoholiveron korotus kaikki alkoholista aiheutuvat kulut yhteiskunnalle?
Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa käsitellään kelan tarjoaman äitiyspakkauksen nimen muuttamista. Kela ja perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon tekemän kyselyn perusteella harva tuntee tarpeelliseksi äitiyspakkauksen nimen muutoksen. Yli 90 % miesvastaajista ei koe pakkauksen nimen olevan mitenkään syrjivä heitä kohtaan. Omaan korvaan ajatus on hieman hauska. Muutamat kokevat nimen syrjiväksi, jonka takia nimi täytyisi vaihtaa, vaikka pakkaus on aina tunnettu nimellä äitiyspakkaus.
Tasa-arvo on meidän yhteiskunnassa tällä hetkellä puhuttava aihe ja sen myötä ammattinimikkeitä ja tuotenimiä on alettu muuttamaan neutraalimmiksi. Kokisin äitiyspakkauksen kohdalla nimen muutoksen todella turhaksi ja tarpeettomaksi. En usko että ennenkään moni mies on edes ajatellut äitiyspakkauksen nimen syrjivän heitä tai alentavan heidän asemaa isänä äidin rinnalla.
Uutista toistaen, mielestäni isän asemaa lapsen odotusaikana tulisi tukea toisin tavoin, muuten kuin äitiyspakkauksen tai "starttipakkauksen" muodossa. Isät tulisi huomioida neuvolakäynneillä ja isille suunnatuilla vanhemmuus valmennuksella.
Mielestäni äitiyspakkaus nimi kuvaa hyvin pakkauksen tarkoitusta, mutta jos nimi tulisi vaihtaa, tuntisimmeko paketin sisällön tai tietäisimmekö mistä paketista puhuttaisiin nimen muutoksen jälkeen.
https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005485323.html
Helsingin Sanomat 11.12.2017
Helsingin Sanomissa 28.11.2017 julkaistiin juttu, jossa kerrottiin, kuinka naisasialiiton jäsenet olivat päättäneet jatkaa samalla linjalla ja vastaisuudessakin ottaa yhdistyksen jäseneksi vain naisia. Yhdistyksen hallituksen ehdotus siitä, että jäsenyys avattaisiin kaikille sukupuolille ei ollut miellyttänyt läheskään kaikkia, jonka vuoksi jäsenyys on edelleen vain naisille.
Naisasialiitto on nimensä mukaisestikin tarkoitettu naisille ja että se ajaa naistenasioita. Yhdistykseen jo pitkään kuuluneet feministit kokevat, että naisten tasa-arvosta on vieläkin taisteltava. Suomessa sukupuolten välinen tasa-arvo on hyvällä mallilla ja kummallakin sukupuolella on samoja oikeuksia ja vastuuta, mutta esimerkiksi palkkatasa-arvo ei vieläkään ole tasapuolista. Uutisessa sanotaan, että naisilla on sellaisia asioita, jotka ovat yhteisiä ja joita on hyvä pohtia yhdessä ilman miessukupuolen läsnäoloa. Ymmärrän ajatuksen ja naisilla voi olla kokemuksia esimerkiksi miesten väkivallasta ja tämän takia hakevat turvallista, miehiltä suojattua tilaa.
Naisasialiiton ainut tehtävä ei kuitenkaan ole pelkästään naisten aseman parantaminen vaan myös sukupuolisyrjinnän poistaminen. Se että miehiä tai transihmisiä ei oteta huomioon äänestyksessä ja ajatellaan, että liitto kuuluu pelkästään naisille ei tue ajatusta sukupuolisyrjinnän poistamisesta. Miesten ja transihmisten jättäminen ulos liitosta lisää ajatusta sukupuolisyrjinnästä. Mielestäni miehet ja transihmiset pitäisi hyväksyä liiton jäseniksi mukaan, jotta sukupuolisyrjintä loppuisi. Ymmärrän että naisasialiitto haluaa ajaa naisten asiaa ja poistaa naisiin kohdistuvan sukupuoli syrjinnän, mutta nyt syrjintä kääntyy miehiin ja transihmisiin. Tämän vuoksi liitto olisi hyvä olla avoin kaikille. Naisasialiiton perusajatus naisten aseman parantamisesta pysyisi sama, mutta nyt asioista olisivat keskustelemassa naisten lisäksi myös miehet ja transihmiset.
]]>Toki päätös on enemmän nykyaikaa ja se auttaa myös yrittäjiä, sekä tuo valtiolle enemmän verorahoja. Silti ajattelen, ettei muutokselle olisi ollut tarvetta, tai ainakaan kaikelle sille mitä se pitää sisällään. Esimerkiksi 16-vuotiaiden lupa anniskella alkoholijuomia on mielestäni täysin turha, koska nuorten olisi hyvä hankkia sellaisia töitä joihin ei liity alkoholi. Nuorena alkoholin parissa työskentely voi johtaa siihen vanhempanakin, tai vaikuttaa sen kulutukseen negatiivisella tavalla. En siis ymmärrä, miten Siniset näkevät tämän päätöksen hyvänä tulevaisuuden ja nuorten kannalta.
]]>
Kaleva uutisoi 11.12 työttömyysturvaan mahdollisesti tulevasta aktiivimallista. Työttömyysturvan aktiivimallissa työttömyyskorvauksesta nipistetään 4,65%, jos työtön henkilö ei käy riittävää määrää palkkatyössä tai osallistu työllistymistä edistäviin palveluihin kolmen kuukauden aikana.
Aktiivimalli on erittäin ajankohtainen asia, koska sen kuuluisi tulla voimaan tämän vuoden alkupuolella, ja siitä on nähty myös monenlaisia mielipiteitä. Kun hallitus esitteli aktiivimallin oppositio haukkui sen heti lyttyyn ja sanoi, että siinä on kyse ihmisten pakottimisesta ilman heidän omaa syytään. Työministeri Jari Lindström myönsi itsekin, että siinä on kyse pakottamisesta ja ettei aio piiloutua sen taakse, että kyseessä olisi kannustamisesta.
Tämä on mielestäni järkevä ja tehokas tapa saada ihmiset hakeutumaan töihin , koska työttömyyskorvausta pienennetään ja se melkein kuin pakottaa ihmisiä hakeutumaan töihin. Aktiivimalli ei ole ehkä kaikista oikeudenmukaisin ratkaisu, mutta varmasti tehokas tapa. Valtio säästäisi tämän uudistuksen myötä rahaa ja valtio saisi niitä myös lisää, kun enemmän ihmisiä hakeutuisi töihin.
Mielestäni vastaanottokeskusten sulkeminen on hyvä asia, koska niitä on turha ylläpitää jos niille ei ole tarvetta. Uutisessa kerrotaan turvapaikanhakijoiden määrän vähenevän noin 500:lla kuussa, kun hakijat saavat oleskeluluvan ja muuttavat kuntiin asumaan. Myös majoituspaikkoja aijotaan vähentää. Mielestäni on järkevää sulkea vastaanottokeskuksia, kun turvapaikanhakijoiden määrä vähenee. Keskuksia, joissa on vähän asukkaita voitaisiin sulkea ja asukkaat voisi siirtää muihin keskuksiin, jotta keskusten käyttö olisi mahdollisimman "tehokasta". Esimerkiksi ei ole järkeä ylläpitää kahta osittain täynnä oleva vastaanottokeskusta, kun näiden asukkaita voitaisiin yhdistää yhteen
isompaan keskukseen. Keskusten ylläpitokaan ei ole ilmaista ja maksajina ovat veronmaksajat.
Toisaalta on kurjaa, jos turvapaikanhakijat joutuvat muuttamaan toiseen vastaanottokeskukseen toiselle paikkakunnalle sen jälkeen kun he ovat jo tutustuneet alueeseen ja mahdollisesti uusiin ihmisiin.
Uutisen mukaan Suomessa on tällä hetkellä 13 500 turvapaikanhakijaa, joita varten on 55 vastaanottokeskusta. Tästä voi mielestäni hyvin supistaa vastaanottokeskusten määrää.
Yle Uutiset 19.12.2017 (https://yle.fi/uutiset/3-9984767)
]]>