Kalevassa 13.12.2017 julkaistu uutinen "Lapset halutaan saada opiskelemaan kieliä jo ennen ensimmäistä luokkaa –yo-tutkintoon esitetään suullisen kielitaidon koetta" kertoo siitä, että lasten kielitaidon harjoittaminen aloitettaisiin jo ennen kouluikää, sekä siitä, että yliopistoon pyrkiviltä opiskelijoilta edellytettäisiin kahden eri kielen osaamista. 

Kyseisen uutisen aihe jakaa paljon mielipiteitä sekä puolesta, että vastaan. Itse olen sitä mieltä, että kielitaidon harjoittamisen aloitus jo ennen koulu ikää on sekä hyvä, että huono asia. Lapsi saa vahvan pohjan opiskeltavalle kielelle, eli siitä on suuri hyöty tulevaisuutta ajatellen. Siinä iässä lapsi oppii paljon uutta, sekä pitää uuden oppimisesta, joten kielten oppiminen voisi olla helpompaa, kuin 3. luokalla aloitettava kielten opiskelu. Toisinaan taas ei voida sanoa varmaksi, että lapsi sisäistää asian täydellisesti, sillä jos kielen opiskelusta tehdään ns. oppitunti, lapset eivät ole tottuneet tällaiseen "koulumaiseen" järjestelmään ja siitä voisi tulla liian hankalaa, mutta eihän tällaisenkaan järjestelmän opettelu ole mahdotonta. Lapsen on tärkeää ensin oppia oma äidinkielensä hyvin ja vasta sen jälkeen olisi hyvä siirtyä vaikeampiin kieliin.  

Sen lisäksi, että kielten opiskelu aloitettaisiin huomattavasti nuorempana kuin nyt, edellyttäisi siihen, että suullinen kielitaidon näyte sisällytettäisiin ylioppilastutkintoon. Eli kielten yo-tutkintoa laajennettaisiin jo olemassa olevan kirjallisen kokeen ja kuuntelukokeen lisäksi. Kielitaidon näytteestä yo-tutkinnossa ei yleisesti olisi mitään ongelmaa, sillä jos kieltä on opiskeltu alle kouluikäisestä lukion viimeiseen luokkaan, voisi olettaa, että opiskeltava kieli olisi hyvin hallinnassa.  Mutta tämä taas johtaa siihen, että yliopistoon pyrkivien oppilaiden täytyisi osata hyvin kahta eri kieltä. Jos osa yliopistoon pyrkivistä opiskelijoista ei olisikaan kirjoittanut/opiskellut kahta kieltä, voisi yliopistoon pääsy jäädä haaveeksi. 

Uuden kielen opiskelun aloitus alle kouluikäisenä jakaa mielipiteitä, mutta pääasiassa se on hyvä asia, sillä se avaa uusia ovia tulevaisuutta ajatellen ja paremmat mahdollisuudet päästä töihin sellaisille aloille, joissa tarvitaan kielitaitoa. On kuitenkin tärkeää muistaa, että sen ikäisen lapsen äidinkielen kielitaito ei ole täysin kehittynyt vielä.